Itämeren tilaa
voidaan parantaa
vähentämällä ravinteiden ja haitallisten aineiden
huuhtoutumista vesistöihin
Itämeren ongelmat
Itämeren haasteena ovat jo pitkään olleet vesistöjen kautta mereen huuhtoutuvat ravinteet ja haitalliset aineet.
Mitä minä voin tehdä?
Pienistä puroista kasvaa iso joki. Pienilläkin teoilla on merkitystä. Vähennä, uusiokäytä ja kierrätä!
Parhaat käytännöt
Miten rakennetaan fosforisuodatin? Miten vähennetään typen huuhtoutumista vesistöihin? Miten poistetaan haitallisia aineita vedestä?
Itämeri-visa
Haasta itsesi ja ystäväsi Itämeri-aiheisella tietokilpailulla.
Itämeri-visa
Yleistä
Mikä on Itämeren keskimääräinen syvyys?
304 m
503 m
54 m
185 m
Oikein!
Väärin!
Yleistä
Itämeri on maailman toiseksi isoin murtovesialue. Atlantin suolapitoisuus on noin 35 promillea (‰). Itämeren suolapitoisuus vaihtelee paljon eri alueiden välillä. Mikä on Itämeren keskimääräinen suolapitoisuus?
4 promillea
7 promillea
15 promillea
35 promillea
Oikein!
Väärin!
Yleistä
Itämeren vesi vaihtuu hitaasti. Kuinka kauan kestää, kun Itämeren vesi vaihtuu?
15–20 vuotta
30–50 vuotta
75–90 vuotta
130–150 vuotta
Oikein!
Väärin!
Ravinteet
Mitkä ovat merkittävimmät ravinteet, jotka aiheuttavat rehevöitymistä?
Typpi ja fosfori.
Kalium ja kalsium.
Magnesium ja sulfaatti.
Fosfori ja kalium.
Oikein!
Väärin!
Ravinteet
Suurin osa vesialueiden typpi- ja fosforipäästöistä on peräisin maataloudesta. Kuinka iso osa kumpaakin?
40% typpeä, 30% fosforia
20% typpeä, 40% fosforia
60% typpeä, 50% fosforia
70% typpeä, 60% fosforia
Oikein!
Väärin!
Ravinteet
Mitkä Itämereen päätyvistä ravinteista kiihdyttävät erityisesti sinilevän kasvua?
Typpi
Kalius
Fosfori
Ei mikään edellä mainituista
Oikein!
Väärin!
Vesikasvillisuus
Miksi meriajokasniityt ovat tärkeitä Itämerelle?
Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista ja monet lajit ovat riippuvaisia sen hyvinvoinnista.
Meriajokasniityt tuottavat enemmän happea kuin saman kokoiset metsät.
Meriajokasniityt puhdistavat vettä kierrättämällä ravinteita, jotka aiheuttavat rehevöitymistä.
Kaikki edellä mainitut syyt.
Oikein!
Väärin!
Muovit
Kuinka paljon on arvioitu kelluvan muovia meren vesissä (2015)?
Noin 270 000 tonnia
Noin 100 000 tonnia
Noin 700 000 tonnia
Noin 50 000 tonnia
Oikein!
Väärin!
Muovit
Mitä on mikromuovi?
Isompien muovijätteiden osia, jotka hajoavat pienempiin ja pienempiin osiin.
Muovi, joka lisätään kuorinta-aineena terveys- ja kauneustuotteisiin kuten puhdistusaineet ja hammastahnat.
Synteettisesti tuotetuista tekstiileistä (esim fleese) käytön ja pesun yhteydessä irtoavia muovisia kuituja.
Kaikki edellä mainitut ja ne päätyvät osittain Itämereen.
Oikein!
Väärin!
Muovit
Miksi mikromuovit ovat haitallisia?
Ne sitovat myrkyllisiä kemikaaleja. Eläimet syövät mikromuoveja, jolloin ne lopulta tappavat eläimen.
Ne leviävät ruokaketjussa ja päätyvät lopulta ruokalautasellemme.
Ne haittaavat jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvän lietteen kierrättämistä.
Kaikki edellä mainitut.
Oikein!
Väärin!
Vaaralliset aineet
Mitä ovat Itämeren vaaralliset aineet?
Aineet, jotka ovat myrkyllisiä, pysyviä ja kertyviä.
Aineet, jotka ovat karsinogeenejä, mutageenejä ja haitallisia eläinten lisääntymiselle.
Aineet, jotka ovat ympäristölle haitallisia jollakin muulla tavalla.
Kaikki edellä mainitut.
Oikein!
Väärin!
Vaaralliset aineet
Miten vanhaksi menneet ja käyttämättömät lääkkeet tulisi hävittää?
Sekajätteen mukana.
Palauta ne apteekkiin.
Huuhdota ne WC-pöntöstä alas.
Kaikki edellä mainitut käyvät.
Oikein!
Väärin!
Vaaralliset aineet
Perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) ja perfluoro-oktaanihappo (PFOA) ovat vaarallisia aineita. Mitä ne ovat?
Torjunta-aineissa käytettäviä yhdisteitä.
Ryhmä superlannotteita, jotka tekevät sadosta resistiivisempiä kasvitaudeille.
Ryhmä yhdisteitä, joka on resistiivinen lämmölle, vedelle ja öljylle. Niitä käytetään esimerkiksi vaatteissa, kengissä, mikropopcorn-pusseissa, paistinpannuissa ja elektroniikassa.
Kaikki edellä mainitut.
Oikein!
Väärin!
Share the quiz to show your results !
Subscribe to see your results
Itämeri-visa
I got %%score%% of %%total%% right
%%description%%
%%description%%
Loading...
Katso video
Lyhyt johdanto WaterChain-hankkeeseen
WaterChain-hanke vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista Itämereen.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
- Lisätä tietoisuutta jokapäiväisten toimien vaikutuksesta Itämeren tilaan ja esitellä tapoja, joilla vähentää kemikaalien ja ravinteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta.
- Vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin hyödyntämällä ympäristöteknologiaa.
Milloin?
10/2015 – 9/2018
Kuka?
- Satakunnan ammattikorkeakoulu (johtava partneri, FI)
- Pyhäjärvi-instituutti (FI)
- Turun ammattikorkeakoulu (FI)
- Ahvenanmaalainen vesilaitos Ålands Vatten (FI)
- Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, KTH (SE)
- Tallinnan teknillinen yliopisto (EE)
- Viron ympäristöntutkimuskeskus, EKUK (EE)
- Riian teknillinen yliopisto (LV)
- Ympäristöratkaisujen instituutti, VRI (LV)
Miksi?
Itämereen huuhtoutuvien ravinteiden ja haitallisten aineiden vähentämiseksi
Miten?
Hyödyntämällä pilottialueita ja ympäristöteknologian ratkaisuja
Sidosryhmät
Ministeriöt, paikalliset viranomaiset, kunnat, teollisuus, koulut, paikalliset ihmiset